29+2 käytiin neuvolassa ja siellä kaikki oli ok. Oon kärsinyt aika lailla alavatsakivuista ja neuvolassa sanotiin, että jos ne pahenee niin sitten pitää ottaa yhteyttä äitiyspolille. Hemoglobiini oli huikeat 151. Vauveli viihtyy poikkitilassa.

29+4 soitin äitiyspolille vatsakivuista ja sanoivat, että asia pitää hoitaa neuvolalääkärin kautta. Sainkin ajan vielä samalle päivälle. Selkeää syytä vatsakivuille ei löytynyt ja vauvalla kaikki hyvin. Ultrassa pikkuisen painoarvioksi tuli 1800g joka on huomattavasti suurempi kuin näillä viikoilla normaalisti. Iso vauva siis tulossa...iiiik. Tuo koko vastaa raskausviikon 31 kokoa. Vauva edelleen poikkitilassa. Ja kysyttäessä sukupuolta, ei vauva suostunut sitä näyttämään :)

31+2 oli neuvola ja kaikki hyvin. Aluksi opiskelija ei meinannut saada sydänääniä kuulumaan ja se aiheutti lisää sydämen tykytyksiä mulle. Siellä se sydän kuitenkin hienosti löi. Vauva on viistotarjonnassa. Ihme vempula.

32+3 käytiin neuvolassa kun oli ilmestynyt mulle niin paljon turvotuksia, että painokin oli noussut viikossa 1700g. Neuvolatäti epäili raskausmyrkytystä, mutta verenpaine ja virtsa oli kunnossa. Huh. Nyt vauveli oli ilmeisesti asettunut pää alaspäin, mutta kohdussa on kuulemma niin paljon lapsivettä, että saattaa vauva vielä kääntyilläkin.

Ollaan päästy Jyväskylään takaisin ja on ihanaa olla omassa odissa. Hanna asustelee meillä kolme viikkoa ennen kun saa avimet omaan kotiin. Vauvan tavaroita on laitettu kovasti valmiiksi. Pesty ja silitetty vaatteita, kasattu pinnasänky ja vaatekaappi yms. Jukka on vielä tämän viikon lomaillut ja auttanut kovasti kotona. Mulla alkoi työharjoittelu. Onneks se ei oo kovin fyysistä työtä, mutta tylsää on ollut. Nyt oon kovan flunssan kourissa ja olo on aika kamala...noh, eiköhän tää tästä. Vauva painaa kovasti alavatsaa ja sängyssä on vaikeaa kääntyä. Myös häpyliitokseen koskee. Vauvan liikkeet näkyy ihanasti ulospäin eikä ne ole enää pelkkiä täräyksiä vaan muljaukset näkyy hienosti kun vauva liikkuu. Aktiivinen vauva on ja välillä tuntuu, että eikö se koskaan nuku. Nautin kyllä liikkeistä kun tietää, että kaikki on hyvin.

Huomenna tulee täyteen 33 viikkoa ja synnytys lähestyy. Vähän jo jännittää. Niin paljon tehtävää ois vielä. Kohta me saadaan meidän pieni nyytti maailmaan ja päästään ihmettelemään vanhempina oloa. Tulis jo lokakuu...